torstaina

Maastomopo-Riia!

Google Mapsista lainattu kuva, tuonne mentäisiin tallille päin.
Voiko oikeasti parempaa maastohevosta olla? Hain Riian joskus viisitoista yli kolme tarhasta ja aloin laittamaan sitä käytävällä valmiiksi. Henrietta tuli sitten talliin ja yritti saada minut maneesiin mukaan. Pidin pintani ja lähdin kuin lähdinkin maastoon! Riialle satula selkään, suitset päähän ja etusiin suojat + bootsit.

Lähdettiin pihasta matkaan ihan rennosti käppäillen. Isolle tielle kun tultiin, otin ohjat käteen ja jatkoin oikeaa laitaa niin laidassa kuin vain voin mennä. Ensimmäinen jännitys tilanne tuli minulle kun kaivinkone oli vasemmalla puolella tietä levikkeellä. Eihän tuo tamma sanonut mitään sellaisesta! Käännyttiin Eliakselan suuntaan ja risteyksessä oli keltainen, iso, puinen postilaatikko jota sitten piti väistää ja puhista. Ohihan siitä mentiin ja jatkettiin matkaa ravissa. Ravailin hevosten ohi ja hiljensin kun tuli ihan pikkuinen alamäki, oikealla puolella oli nimittäin sillon iso kauramylly tms. Ensimmäisen laukkapätkän otin Aholan pihaan menevällä ylämäellä. Piti vähän kuulostella kimpoaako hevonen alta, mutta se oli todella hyvä! Ihan turhaan pelkäsin, se meni sellaista reipasta mutta hallittavissa olevaa laukkaa. Aholan pihan läpi käppäiltiin rennosti ja myös iso alamäki alas. Sen alla otettiin sitten ravia ja laukkaa, alamäet kävellen. Jatkettiin Y-risteyksestä oikealle ja laukkasin pätkän pienen pellon laitaan. Käännyttiin ympäri ja lähdetiin tulemaan ensin käynnissä takaisin päin. Odotin sen että hevonen kulkee rennosti, ilman että ennakoisi lähtöjä. Annoin laukkapohkeet ja sillon mentiin! Se oli niin super! Sai antaa vaan laukata ilman että tarvitsi pelätä tuleeko se vielä takaisin! Laukkailtiin pitkä pätkä ja otettiin ravia ja käyntiä niin että hengitys vähän tasaantuu. Seuraava laukkapätkä tuli sitten Aholan mäki ylös. Siinä se kimposi eteen ja vauhti kiihtyi, piti hetken aikaa miettiä lähteekö alta mutta turhaan pelkäsin. Ennen Aholan pihaa raviin ja pihan läpi taas käynnissä. Ravailin koko matkan näkötornin ohi vanhalle kartanolle ja sitten siirryin käyntiin, edessä oli nimittäin tuulen takia tullut lumidyyni joka oli kuitenkin puuterilunta. Sen läpi käppäiltiin ja talliin takaisin. Soitin Elisallekin matkalla ja kehuin miten täydellinen hevonen sillä on!
Tuonne päin taas mentäisiin Aholan pihaan 
Tallissa purin hevosen, heitin loimen niskaan ja laitoin kamat paikalleen. Pesin takajaloissa olevat haavat mitkä on tullut riehumisesta tarhassa ja laitoin linimentit takasiin, varoin koko ajan ettei mene haavoihin. Haavojen päälle oli muodostunut rupea, joten niihin en laittanut mitään. Tänään ensin ratsastan Valon sileällä ja sen jälkeen lähden Henrietan ja Sanden kanssa maastoon!

Muistuttelisin vielä arvonnasta kaikkia! (; Blogikin koki aamulla muutoksen keväisempään ulkoasuun, miltä näyttää? Mitä muuttaisit itse? Ja sitten vielä, heitelkääpäs erikoispostaus/postaus ideoita! Mitä haluaisitte minun täällä kertovan?

Aholan takana, Riia odottaa joko mentäisiin

Meidän maastoreitti. Oranssit kohdat laukkaa, muut ravia tai käyntiä. Matkaa kertyi 6,1km.

1 kommentti:

  1. meneekö siskos kenttää kerran on kenttä ihminen? oma hevonen? vai onko töissä tallilla? voisit kertoa hänestä lisääkin. onko voittanut kisoja. onko hienoja hevosia? sinun suhteesi häneen ja mitä tekee nyt. tässäpä toivepostausidea.

    VastaaPoista